torstai 20. helmikuuta 2014

Syömään!

Multa pyydettiin postausta siitä, mitä meidän kissat syö. Edellisessä ruokapäivityksessä kävinkin läpi meidän barffauksen alkua ja haasteita, joita kohtasimme. Tässä postauksessa sen sijaan ajattelin valottaa vähän sitä, miten meillä hoidetaan hommat käytännössä.

IMG_9346
"Ruokaa tässä odotellaan.."

Hankinta

Ruokapäivityspostauksessa käsittelinkin tätä jo vähän, eli hankitaan lihoja pakasteina Mustista ja Mirristä. Pyritään ostamaan kerralla niin paljon kuin pakastimeen mahtuu, sillä seuraava vaihe eli paloittelu on sellainen, ettei sitä viitsisi kovin usein tehdä. Joskus pitää kuitenkin tehdä pienempiä täydennyksiä. Nykyään hankitaan broisku ja muut luuttomat lihat marketista, kuten myös kieli ja maksa (broisku, pakasteena). Mustista jää siis ostettavaksi luut, sydän ja kivipiira.

IMG_9342
"Älä kuvaa vaan anna sitä ruokaa, hölmö! Etkö sä näe että mä oon nälkänen?"

Paloittelu

Paloittelu on näistä se aikaavievin osuus, ja sen vuoksi sitä ei joka viikonloppu jaksaisi tehdäkään. Ja koska sormet jäätyy siinä samalla! Tosin muutamalla edellisellä pilkkomiskerralla meillä on ollut sormienlämmittäjä mukana, eli siis Jade joka nuoli sormia.. :D Jade on samalla myös laaduntarkkailija ja työnvalvoja, se istuu ja vahtii vieressä ja välillä se saa minimaistiaisiakin (jäinenkin kelpaa.. :o). Tämä on kyllä selvä todiste siitä, että Jade tosiaan tykkää nykyisestä ruuastaan kovasti, vaikka alku olikin tosi hankala!

Suoritetaan paloittelu siis täysin jäisenä, lukuunottamatta siipiä ja kauloja, joiden annetaan hieman sulaa että niiden erottelu onnistuu hieman helpommin. Paloitteluun tarvitaan leikkuulauta, puukko ja vasara. Leikkuulautana käytämme paksua puista lautaa, jota ei oikeastaan ole sen jälkeen muuhun käytettykään. Leikkuulauta sujautetaan vielä Mustin ja Mirrin muovipussiin jossa lihat kärrättiin kotiin, jotta vältyttäisiin isommalta sotkulta. Sitten vaan asetellaan puukko sopivaan kohtaan ja vasaralla nakutetaan sopiviksi annospaloiksi! Mun voimat ei kyllä riittäisi tuohon hommaan (tai ainakin siinä menisi ikuisuus!) ja siksi mies hoitaakin sen, mä hoidan pussituksen kun palaset ovat valmiit.

IMG_9350
"Kiirekiirekiire, näyttää siltä että Jade saa jotain ja mä jään kohta ilman!"

Pakastus

Annospalat pussitan 3 l pakastepusseissa. En siis pakasta annoksia erikseen kutakin omaan pussiin, vaan laitan esimerkiksi kaikki sydän-annospalat omaan isompaan pakastepussiinsa, josta sitten otan yhden sulatukseen pienempään (1 l) pakastepussiin. Kissojen lihat vie pakastimesta suurimman osan, eli 2/3.

Sulatus

Otan lihat sulamaan iltaisin ennen kuin menen nukkumaan, jotta ne ovat seuraavaksi päiväksi hyvin sulaneita.

IMG_9823
"Mamma, antaistiko jo sen ruuan? Ihan nätisti oon tässä oottanut kun sitä laitoit.."

Lautaselle

Ennen kuin kissat saavat lautasen naamansa eteen, paloittelen lihat sopiviksi suupaloiksi. Sopiva suupala on siis sellainen, joka ei ole liian suuri, mutta jota kuitenkin joutuisi pureskelemaan (en uskalla antaa ilman pilkkomista, varsinkin kun Jaden kanssa on meinannut käydä pari kertaa vähän hassusti..). Jade kyllä vetelee välillä kokonaisia palasia ja Hugokin tekee sitä satunnaisesti. Siivistä poistan myös nahan päältä. Kissojen lihojen käsittelyyn on ihan omat saksensa hygieniasyistä.

Tästäkin on ollut jo puhetta, eli luut syötetään kissoille eri huoneissa mahdollisen ahnehtimisen välttämiseksi. Muuten osaavat jo syödä nätisti vierekkäin, vaikka välillä Hugo ehtii varastamaan pari palaa Jadelta jos mun silmä välttää..

Päävastuu kissojen ruokinnasta on mulla, mutta mies antaa yleensä kissoille päiväruuan 2-3 aikoihin ennen töihin lähtöä tai kotiin tultuaan. Aamuruoka on sitten heti kun mä herään ja iltaruoka ysiltä.

IMG_9826
"En kestä enää, nyt anna sitä ruokaaaaaaa!"

Reissussa

Entä miten raakaruokavalio hoituu reissussa? Haastavaahan se on, mutta ei mahdotonta. Esimerkiksi Tervakoskelle (n. 75 km Helsingistä) joulunviettoon lähtiessämme pakkasin viikon tarpeeksi lihaa pakastelaukkuun ja laitoin kylmäkalleja kaveriksi, ja tyhjensin lihat heti pakastimeen kun saavuimme perille. Se on vielä ihan helppo nakki, mutta kun matkasimme kesällä Kuhmoon monen sadan kilometrin päähän, oli tilanne toinen. En ottanut mukaan mitään lihoja, ja Jade saikin syödä siellä teollista suurimmaksi osaksi. Hugolle hain marketista rypsipossua ja broiskua, joita Jadekin sai. Viikon aikana kissat eivät siis saaneet luuta/sisäelimiä/sydäntä tms, mutta eipä se viikko vielä maailmaa kaada. Seuraavalla kerralla saatetaan kyllä ottaa suosiolla Ziwipeak reissumuonaksi pidemmälle suuntautuvalle matkalle, nyt kun kerran tiedän mistä sitä saa!

Raakaruokinnasta huolimatta meillä on myös aina pieni pussi raksuja kaapissa, ihan vain sen varalta jos sattuu tarvitsemaan. Silloinkin niitä annetaan yleensä vain pieni annos, vähän niin kuin välipalana.

16 kommenttia:

  1. Alku oli hankalaa? Autatko vähän, onko sulla tästä postausta, ja jos niin missä? Kiiinnostaisi, meidän kissat ei millään syö lihaa ja se vähän niinkö ahdistaa.... Miten saisin ne syömään lihaa. KissaKaramelli söi pentujen aikaan mitä vaan, mutta se loppui kun kananlento kun imetys loppui. Nirsoilu alkoi saman tien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tehnyt aiheesta postausta, pitäisi varmaan! :) Menenpäs heti suunnittelemaan..

      Poista
  2. Todella hyvä postaus, mielenkiinnolla luin !

    VastaaPoista
  3. Mahtavia noi hugon ilmeet ja hypyt =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hugolla riittää asiaa kun ruoka on tulossa, näissäkin kuvissa suu käy vaan! :D

      Poista
  4. Niin upeita kuvia taas kerran! Varsinkin, kun Hugo aukoo suuta ja tuo hyppykuva! :3
    xoxo Mella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Hugo on kyllä niin hassu, sillon kun oon laittamassa ruokaa lautaselle niin se osaa istua kiltisti vieressä, mutta kun oon viemässä sitä lautasta lattialle niin Hugo hullaantuu ja alkaa huutamaan ja pyörimään mun ympäri.. :D

      Poista
  5. Haha. Meillä on ihan samannäköistä, kun on ruoanlaittoaika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että tää on aika tuttua useammissakin aby-talouksissa..! :D

      Poista
  6. Pointsit teille kun jaksatte alkaa jäisinä pilkkomaan! Mie annan sulaa jääkaapissa kohmeisiksi ja sitten vasta pilkon. :D Ihanat kuvat, viimeisessä on kyllä hyvin nähtävävillä että kärsivällisyys alkaa olla jo rajoilla! Ruokaaa! :D hanaa että Jadekin on päässyt jo kunnolla raakaruokien makuun <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti tekisin noin jos joutuisin itse pilkkomaan, mutta kun en joudu.. :D Mies hoitaa raskaimman työn eikä se sille edes ole kovinkaan raskasta vaikka ovatkin ihan jäisiä! :)

      Poista
  7. Kannattaa kääriä lihat sanomalehtiin (1paketti/sanomalehti) ja laittaa jääkaappiin n.3-5tunniks ja sit leikata. Lihat on vielä jäisiä, mut paaaaaljon helpompia leikata. Kannattaa kokeilla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua taas ällöttää jos lihat on vähän sulaneita, ne on semmosia ällöttävän pehmeitä päältä ja en haluis koskee niihin sellasina.. :D Mut tosiaan tää toimii meillä, ja jos alettais laittaan lihoja sulaan jääkaappiin niin ei sinne muuta sitten mahtuisikaan, kun sen verran tulee yleensä lihoja kerralla hankittua!

      Poista
  8. Heh, meillä on Karri samannäköinen kuin Hugo, kun ruoasta on kyse :D

    VastaaPoista