perjantai 13. maaliskuuta 2015

Nimeäminen

Nimen keksiminen pennulle on haastavaa.

Mä annan kissoilleni ihmisten nimiä. Perinteiset kissannimet kuten Viiru, Mirri sun muut eivät siis tule kysymykseenkään. Olen myös huono keksimään uusia nimiä, joten nekin voi unohtaa. Tykkään niistä kuitenkin muiden kissoilla, koska ne jos mitkä on persoonallisia! Teemanimet on myös kivoja, mutta se laiva seilasi ulapalle jo kauan sitten kun Jaden nimesin, korukivistä kun ei taida löytyä hirveästi pojille sopivia nimiä.. Jotkut taas vääntävät kissalle kutsumanimen rekisterinimestä tai valitsevat kasvattajan käyttämän kutsumanimen. Jade oli muuten kasvattajan luona Dessa ja Hugo oli Kodu. Meille tulevaa pentua kutsutaan kasvattajalla nimellä Tipli.

IMG_9417

Jaden nimen päätin yksin aikanaan, kun ei miehen kanssa silloin seurusteltu ihan vielä. Oli sekin päätös vaikea, olihan se ensimmäinen elävä olento jolle annoin itse nimen. Kyselin muilta nimiehdotuksia ja serkkuni ehdotti nimeä Jade - tykästyin nimeen heti ja asia oli sillä selvä.

IMG_8968

Hugon kanssa muutamakin asia vaikeutti nimen päättämistä. Ensinnäkin se, että nyt oli toinenkin ihminen mukana päätöksenteossa. Toisekseen Hugo tuli meille sen verran nopealla aikataululla että nimen miettimiseen ei jäänyt paljoa aikaa (kyselin syntymättömästä pentueesta, mutta sitten meille tarjottiin puolivuotiasta Hugoa sijoitukseen, joka oli lähes välittömästi valmis uuteen kotiin). Hugo sai nimensä Lost-tv-sarjan Hugo-nimisen hahmon mukaan, sillä meillä oli juuri ollut miehen kanssa Lost-maraton meneillään.

Uuden pennun nimen mietintä alkoi heti sen jälkeen kun kävimme pentuja ensimmäistä kertaa katsomassa. Koen että varsinkin poikien nimien keksiminen on todella vaikeaa. Ja kaiken lisäksi sen pitäisi sopia kivasti yhteen Hugon ja Jaden kanssa. Olin selaillut nimisivustoja ja kerännyt listaa kivoista nimistä jo kauan ennen kuin pennun tulosta oli tietoakaan. Yhdestä tietystä nimestä tykkäsin jo heti alkuun aika paljon, mutta jatkoin silti etsintää. Loppujen lopuksi kuitenkin päädyttiin siihen nimeen, josta alun perin tykkäsin, mutta sitten vielä mietittiin nimen lopullista muotoa ja kirjoitusasua. En vielä kuitenkaan paljasta nimeä blogissa, eli joudutte odottamaan huhtikuun alkuun kun pentu saapuu.

Vitsailtiin myös miehen kanssa, että nimetään pentu vaan Hugo junioriksi, ja Hugo saisi senior-lisäliitteen nimeensä. Tai sitten kutsutaan pentua Hugonpoikaseksi, Hugonpojaksi, tai vaan Pojaksi. :D Ei me tietystikään niin tehdä, mutta kyllä noista varmaan lempinimiä pennulle silti tulee!

IMG_8735
"Hei, enks mä sais nimetä sen pennun, kun se kerran on mun poika?"

Millaisia nimeämisstrategioita teillä on?

39 kommenttia:

  1. Hugo Junior :D Se olisi hauska, mutta olisi vaikea saada vain yhden kissan huomio. Meidän nimet melkein arvaa; mikä on isännän lempijuoma = Pepsi ja kun sitten tuli toinen kissa = Max. Nykyään lempijuoma onkin PepsiMax :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellei sitten tiputa Hugo-nimeä edestä pois -> Junior ja Senior. Silloin kissat erottaisi, kumpaa kutsutaan. :D Jos mä olisin käyttänyt tuota teidän tekniikkaa, niin meillä asustelisi tällä hetkellä Coca ja Cola, ja tuleva pentu olisi sitten Zero! :D

      Poista
  2. Ei tullut ihmislasta, jonka nimeksi olisi voinut antaa Aleksi, mutta tuli kissapoika Venäjänsininen, joka sai sitten nimekseen Alex. Ihmislasten nimet alkavat myös A:lla, joten sopi vielä oikein hyvin jonon jatkoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samalla alkukirjaimella alkaminen korostaa kivasti sitä, että kissakin on tavallaan lapsi ja tärkeä perheenjäsen! :)

      Poista
  3. Mie oon saattanu vähän katella nimiä ennen pennun tuloa, mutta päättäny lopullisen nimen vasta, kun pentu on jo kotona. Haluun nimittäin nähdä minkälainen kissa on kyseessä ja yleensä nimi tulee sitten itsestään. Viimesimmälle kisulle oli hankalinta keksiä nimeä. Äiti sitten ehdotti josko jostain pelistä/leffasta/kirjasta ja mies keksi hahmon yhdestä pelistä jonka nimi oli aika täydellinen; Taemi (tosin pitäis olla pelannu peliä, että ymmärtää miks :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en nää sitä nimeä pentua kattomalla, mä vaan mietin mitkä nimet kuulostaa kivoilta ja sitten valkkaan niistä. :D

      Poista
  4. Eläinten nimeäminen on hauskaa puuhaa. Lapsena meillä oli tapana istua rinkiin ja kissanpentu laitettiin keskelle. Jokainen sitten huuteli omaa nimiehdotustaan ja kenen luo kissa tuli, se oli sitten kissan nimi. Yhteen aikaa annettiin koiranpennuille raamatullisia nimiä. Ei tainnut naapurin mummot oikein tykätä, kun huutelin pihalla Moosesta, Luukasta ja Jooseffia =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika erikoinen ja hauska tapa valita nimi! :) Tuon voisi ajatella niin, että kissa itse päättää annetuista vaihtoehdoista itselleen nimen tuota tapaa käyttämällä.. ;)

      Poista
  5. Äidin mummo on opettanut äidilleni ja äiti taas mulle, että kissan nimessä pitää aina olla s- tai r-kirjain! : D Se rajaa nimivaihtoehtoja aika paljon, mutta haluan jatkaa tätä perinnettä/tapaa : ) Muuten oon aika samoilla linjoilla sun kanssa, miekään en tuollaisista ns. perinteisistä kissojen nimistä ole niin innoissani, vaan mieluummin just joku ihmisen nimi (joka kuitenkin kuulostaa järkevältä myös eläimellä), tai sitten jotain muuta sopivaa.

    Meidän kissan nimi onkin Maisa ja alunperin kun oli tarkoitus ottaa poikakissa mietittiin nimeä Martti : ) Porukoiden kissojen nimeämiseen osallistuin myös aikanaan ja siitä tuli Elsa. Molemmat aika samantyylisiä, ihmisen nimi mutta istuu hyvin myös kisulle.

    Olen myös leikitellyt idealla, että antaisi kissalle joskus jonkun fiktiivisen hahmon nimen, mutta toisaalta en kyllä oikein tiedä : D Ollaan yhden kaverini kanssa mietitty kovasti, että olisi joskus hauska nimetä kissa Frodoksi :'D Poikaystäväni ei tosin ole ajatuksesta niin innoissaan, jostain syystä, lol...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut myös tuon, että kissan nimessä pitäisi olla s- tai r-kirjain. En muista oliko se sen vuoksi että kissat erottaa tuollaiset äänteet parhaiten tms.. Meillä ei tähän asti ole ollut noita kirjaimia kissan nimessä, mutta tulevan pennun nimessä on toinen noista! ;D

      Täytyypä vinkata sulle video Frodo ja Sam -nimisistä kissoista, joilla on hobitin kolo hiekkalaatikkona ja Sauronin torni raapimapuuna:

      https://www.youtube.com/watch?v=2X3WnHOEkX8

      Poista
    2. Hahah, vähänkö hauska! Etenkin toi kiipeilypuu on hieno : D

      Poista
  6. Eikö Hugo olekaan saanut nimeä iki-ihanan pelipeikon mukaan? :( Höh. No, on Lostin Hugokin kiva.

    Mun strategia on ollut antaa kivoja nimiä, järkevyydestä viis. Ensimmäisen kissani nimesin 5-vuotiaana Mintuksi - kyseessä oli iso kolli :D Ennen Devin hankkimista taas olin tainnut lueskella jotain hindujumalista, joten metsästin sieltä sopivan nimen. Meilläkin prosessia vähän hankaloitti se, että valitsijoita oli kaksi. Näin jälkikäteen olen alkanut miettiä, että ehkä alitajunteisesti ajattelin myös Dewi ry:tä - alunperin katselimme nimittäin kissaa sieltä :)

    Mutta lisää tarinaa nimen takaa löytyy täältä:

    http://kattimania.blogspot.fi/2014/08/kysymyksia-ja-vastauksia-arvonnan.html

    (Te tosin olette varmaan jutun jo lukeneet.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nöyp, ei oo Hugo nimetty kyseisen Hugon mukaan, vaikka Hugo-peikko on kyllä ihana ja muistan pelit lapsuudesta hyvinkin elävästi!

      Poista
  7. Hugonpoikanen olisi ollut ihana! :D

    Ja hauskaa ettei olla ainoita jotka on saanut idean kissan nimeen tv-sarjasta. Viime keväänä katsottiin Hannibal - sarjaa ja siitähän se nimi keksittiin. :D
    Myrsky taas oli nimetty Eläinsuojeluyhdistyksellä. Oltaisi saatu toki vaihtaa nimi, mutta se istui kissalle. :) Ja vaikka oltiin päätetty ottaa leffanimiä eläimille, niin ei haluttu muuttaa. Ja muutamaa kuukautta myöhemmin julkaistiin elokuva jossa on Myrsky - kissa. :D Ollaan jo päätetty muutama mahdollinen nimi tuleville lemmikeille. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli, kyllä Hugonpoikasta tullaan varmasti käyttämään bloginkin puolella vielä lempinimenä! :D

      Poista
  8. Mä etin Rufuksen nimeä ihan kauheesti kanssa nimi palstoilta enkä millään meinannu tykästyä mihinkään. Halusin, että nimi alkaa R-kirjaimella ja ei ole niin yleinen ihmisen kuin eläimenkään nimi. Mietinnässä oli mm. Webster, mutta kaveri väänti sen hipsteriksi eikä mieskään lämmennyt joten se sai jäädä :'D Onneks sit löysin Rufus nimen se on ihana nimi ja just hyvä meiän poitsulle! Cocon kanssa halusin taas jonkun semmoisen mitä ei muilla ole. En oikeen tiedä miten päädyttiin Cocopopsiin mutta sekin on mun mielestä niin söpö nimi, tosin hiukan pitkä niin kutsutaan yleensä Cocopopsia Cocoksi tai Popsiksi. :---)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin oli tiettyjä kirjaimia, joiden mukaan nimiä etsin. :)

      Poista
  9. Hyvin sekalaisia. Periaatteessa tykkään kekseliäistä ja erikoisista kissannimistä, mutta käytännössä en vain keksi sellaisia. ;) Nimen pitää olla korkeintaan kaksitavuinen, eikä se saa olla liian pitkä, sen pitää sopia kivasti sekä suuhun että muiden kissojen nimien kanssa ja tietenkin myös sopia kissalle.

    Riina oli jo kasvattajan luona Riina, ja Saanasta tuli Saana rimmaamaan Riinan kanssa. Beisa taitaa olla ainoa, jonka nimeen olen oikeasti tyytyväinen. Pentue syntyi meillä ja nimesin ne kaikki antilooppilajien mukaan (pentueen isä on nimeltään Panda, joten eksoottisten eläinten teema tuli sieltä) ja Beisasta tuli nimenomaan Beisa, koska se on väriltään beige. Tilhi eli Tiiti on myös syntynyt meillä ja oli työnimeltään Selja. Nimi oli kaunis, muttei jotenkin sopinutkaan kissalle myöhemmin, joten sen nimeksi vaihtui Tilhi virallisen nimen (tilhen tieteellinen nimi) mukaan. Aura on myös syntynyt meillä. Koko pentue oli sininen, joten ne saivat kaikki nimensä vesistöjen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakaan ei löydy kyllä yhtään mielikuvitusta nimien keksimiseen, joten pitää "tyytyä" ihmisten nimiin..

      Poista
  10. No Disneystä tai muista piirretyistä tuttuja nimiä tulee olemaan meidän perheessä tulevaisuudessakin! :D
    xoxo Mella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkos jo exotytön nimi päätettynä..? ;D

      Poista
    2. Ei koska mun pitää ensin nähdä se! :D

      Poista
    3. Eikö edes vaihtoehtoja, joista sitten lopulta valitset kissan nähtyäsi nimen? :D

      Poista
  11. Meillä ei hirveästi ole tarvinnut "nimeämisstrategioita" miettiä, ainoastaan Onnin nimen olen itse päättänyt. Onnin kohdalla olin jo pitkään tietysti nimiä miettinyt, mutta alunperin haussa oli tyttöpentu, joten nimiä oli mietittynä tyttöpennulle enemmän kuin pojalle. Onni lähti tosiaan samantien mukaamme kun kävimme sitä katsomassa (oli silloin juuri 12vko) ja äitini muisti minun miettimistäni poikapennunnimistä Onnin, ja alkoi samantien kutsumaan pentua Onniksi. Se sitten jäi samantien pennun nimeksi.

    Ella taas oli synnyinkodissansa ollut Lyyti. Mutta kun toinen kasvattaja, joka sen meille lopulta sijoitti, otti pennun pariksi kuukaudeksi luoksensa, hän ei ollut tykännyt Lyyti-nimestä, oli pennusta tullut Ella. Ella-nimen vaihtamista johonkin toiseen mietin kyllä kun pentu meille tuli 5kk iässä, mutta Ellaksi se jäi lopulta. Tässä onkin myös hauska sattuma, että ihmisillä vuoden 2008 (Onnin syntymävuosi) suosituin pojannimi oli Onni ja 2010 (Ellan synt. vuosi) suosituin tytönnimi oli Ella. Näiltä löytyykin siis varmasti paljon samanikäisiä ihmiskaimoja kummaltakin. Joku vuosi takaperin oli myös vuosi jolloin suosituin pojannimi oli Onni ja tytönnimi Ella.

    Ruskan olen tavannut ensimmäistä kertaa silloin kun tapasin Ellan ensimmäistä kertaa 5kk iässä. Eli kokonaiset 3 vuotta tunsin Ruskan jo ennen sen meille tuloa (tästähän syystä Ruska meille tulikin - nähdessäni kasvattajan ilmoituksen tiesin minkä tyyppisen kissan voisin saada). Tämän ajan tosin tunsin Ruskan Veroschkana tai "Veeruskana", mistä jäänteenä onkin blogissammekin Ruskan nimenä yläpalkissa jne Veroschka. Kissaa oli kuitenkin kutsuttu kotioloissa pääosin Ruskaksi tai Rusaksi. Aika näytti miten näiden nimien käyttö meillä sitten muotoutui - nykyään "puhuttelen" Ruskaa yleensä Rusana, Ruskasta puhuessa/kirjoittaessa se on ihan vaan Ruska, Veeruska on käytössä myös satunnaisesti. Ruska on minun mielestäni hurjan kaunis nimi, ja sopii tuolle kissalle hyvin. Veroschkahan on suoraan Ruskan virallisesta nimestä, ja Veeruska on varmaan siitä väännetty - ja kun nimeä edelleen lyhennetään niin Veeruskastahan saa helposti Ruskan. Hauskaa on, että tsekiksi "ruska" tarkoittaa venäläistä naista! :D

    Saa nähdä, millaisilla nimillä meillä kutsutaan sitten Ruskan pentuja. Ellan pennuista poikapentu oli ihan vain Poika, suurin tyttö oli Punkero (kasvattaja totesi 4-viikkoiset pennut nähdessään ettei ole koskaan nähnyt yhtä läskiä tuon ikäistä pentua :D) ja toiselle selvinneelle tytölle ei ollut kunnollista nimeä meillä ollenkaan, se oli usein ihan vaan "Tyttö" tai "Kakkostyttö".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon miettinyt että sitten kun meillä on se sijoitusnaaras ja sillä pentuja, niin millähän ihmeellä mä keksin niille kutsumanimet, kun oon niin huono niitä keksimään ja en mä niihin varmaan raaski soveltaa mun nimeämisstrategiaa.. :D

      Poista
  12. Dude, Lostin Hugo oli mahtava tyyppi!
    Mulla kans tökkii "perinteiset" kissojen nimet. Ikinä en tule omistamaan Misseä tai varsinkaan Miisua - ei tietenkään millään pahalla kaikkia maailman Missejä ja Miisuja kohtaan. Suomalaiset vähän vanhahtavat tai luontoaiheiset ihmisnimet on mun mielestä kivoja. Sopivat hyvin suuhun eivätkä ole liian pitkiä. Oivasta tuli Oiva myös siksi, että 90-luvun Veturi-lastenohjelman Ansa ja Oiva oli hauskimpia tv-kasvoja ikinä (siis sillon mukulana - enkä aio eksyä youtubeen pilaamaan lapsuusmuistojani)! Tykkäsin etenkin konduktööri-Oivasta. "Hohee hohee! Kannatti herätä!" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä katselin paljon ruotsalaisia nimiä, kun etsin uudelle pennulle nimeä.. Mutta lopulta päädyin nimeen, joka on slaavilainen. Suomalaisia nimiä en ole kissoille harkinnut, vaikka niistä kuitenkin pidän! :)

      Poista
  13. Nimien keksiminen on tosi vaikeaa! Mie tahdon nimen, joka sopii niin omaan suuhun kuin kissan olemukseen. Ei perinteisiä nimiä. Kerään yleensä kivankuuloisia nimiä ylös aina kun sellaiseen törmään, mutta lista on varsin lyhyt ja nykyisistä vain Ragnar oli listassa. :D Ragnar-nimen bongasin Big Brothersista (en seuraa) ja minusta se oli nappinimi punaiselle pojalle.Olin ajatellut nimeä kunnon punaiselle, mutta nimi sopi myös punahopeallekin. :) Haikun tulon aikaan minulla oli kova japaninimibuumi ja selasin sanakirjaa sopiiko joku adjektiivi nimeksi, muttei sopivaa löytynyt. Sattumalta olikohan wikipedian kautta tuli haiku-sana vastaan ja se tuntui soppelilta. Noran nimen keksiminen oli työn ja tuskan takana, selasin tunteja vauvanimisivustoa. Lopulta tuli Eleanora ja Nora vastaan, mikä tuntui oikein luontevalta suuhun ja nimen tarkoituksen (valo) kautta kissalle. :)

    Minusta pojille on helpompi keksiä nimiä ja jos nyt punainen somppupoika on se seuraava kissa sitten tulevaisuudessa, niin sille on pari hyvää nimiehdokasta listallani. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin oon muuten keksinyt BB:stä nimi-ideoita (joskus seurasin jonkin verran), mutta erehtyin joskus sanomaan poikaystävälle mistä oon ne keksinyt, ja se torppasi ne heti siihen paikkaan vaan sen takia kun kuuli mistä ne keksin. :D Ihan hölmöä! Uuden pennun nimen alkuperästäkin hiiskuin aluksi, kunnes toinenkin osapuoli oli tykästynyt siihen sen verran että lyötiin se lukkoon sillä arvelin, että alkuperän tietäminen saattaisi vaarantaa kivan nimen valitsemisen.

      Poista
  14. Meillä on vähän vaihdellut tuo nimien syntyperä. Perheen ensimmäinen kissa otti meidät, emme me sitä. Lapset alkoivat kutsua sitä Misuksi, mutta kun se jäi taloon, tuli siitä lopulta Miisu. Miisu toi tullessaan(vatsassaan) kuusi pentua. Ne saivat nimensä sitten luonteen tai ulkonäön mukaan ; pienin oli Mini, sitten oli rauhallinen Rauha,(joka sai pitää nimensä myös uudessa kodissa, koska muutti Lempi kissan kaveriksi), kierosilmäinen Paavo, raidallinen Tikru, ja silmät lähekkäin oleva Gunilla(joku näköinen tiedettiin). Viimeinen pentu sai nimensä, kun miehen setä ihmetteli Rauha-nimeä ja sanoi, että kas kun ette Sylviä laittaneet, Niin viimeisestä tytöstä tuli Sylvi. No, näistä Mini jäi meille Miisun seuraksi ja sai uuden nimen Karvinen sarjakuvasta; hänestä tuli Nekku. Kun Miisusta aika jätti ja otettiin töpöhäntäinen kissa seuraksi Nekulle siitä tuli Töpön sijasta Nöpö. Ja Leevi sai nimensä Lassi ja Leevi sarjakuvasta ja Taavi nyt on Taavi, kun se lasten mielestä rimmasi Leevin kanssa.
    Aika sepostus, sorry, mutta sekalainen on tämä seurakuntakin.
    Se täytyy vielä kertoa, että meillä oli tässä kulmilla sellainen kulkijakolli muutama vuosi sitten(luullaksemme se oli myös Nekun ja muiden pentujen isä). Se sai nimen salkkareiden Seppo Taalasmaan mukaan, lapset senkin keksivät. Seppo oli tässä meidän ja naapureiden ilona aikansa ja jäi sitten auton alle. Silloin kuulimme, että Seppo eli kaksoiselämää - se tunnettiin eräässä läheisessä maatalossa nimellä Elvis. Että oli Sepolla todellakin kaksi eri minää....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepustus ei haittaa kuule ollenkaan, näitä nimeämistarinoita on ollut niin kiva lukea! Kiitos siis vaan kommentista. :)

      Poista
  15. Miten olisi joku muodikas nimi? Jade ja Hugo ovat kuumaa valuuttaa lasten nimissä, miten olisi Aleksi, Onni, Otto? http://www.etunimet.net/suosituimmat-nimet/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meh, tuommoiset ei oo ihan mun tyyliä.. Ja tosiaan, nimi on siis jo valittuna! :)

      Poista
  16. Oli helppoa antaa Penalle nimi - näin monta kuukautta unia, joissa mulla oli kissa nimeltä Pena ja sitten kun näin Penan ekan kerran tajusin, että olinkin unessa jo tuntenut tuon paljon ennen kuin hän oli edes syntynyt. :)

    VastaaPoista
  17. Pedosta tuli Peto, koska se oli niiiin pieni piipittäjä tullessaan kissakseni (ei ollut mun syy, että alaikäisenä - tarina on pitkä). Mersusta tuli Mersu, koska kestävyyttä ja vakaata etenemistä vuosikausiksi haettiin. Ilonasta tuli Ilona, koska hän on meidän ilona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat nimeämisstrategiat teidän kissojen nimien taustalla! :)

      Poista
  18. Minäkin tykkään keksiä kissoille nimiä! :D Meillä on ollut niin erikoisia kuin tavallisia kissanimiä. Ensimmäiselle pentueelle tuli nimiksi pojat Untu, Nöpö ja Safir. Tytöille Hurricanes ja Salama. Meillä oli Hurkulle (Hurricanes) ja Safirille vaikea keksiä nimet, mutta sattumalta nähtiin polkupyörä, jossa luki nuo kyseiset nimet ja siitä se sitten tuli :D Salama oli siskoni, joten hän keksi sen ja Nöpö veljeni. Untu sai nimensä siitä kun se pentuna tyyliin nukkui koko ajan ja turkki oli untuvainen :D Tästä pentueesta on tähän menneessä selviytynyt Hurkku ja Nöpö.

    Sitten saatiin kaksi pentua lisään, pikimusta narttu Piki ja metsäpeikon näköinen poikakissa Rölli. Kummatkin pyydystävät nyt kaloja kissojen taivaassa.

    Sitten tuli tiikerin näköinen Tiikeri ja poika jonka häntä oli muuten musta, mutta hännänpääty töpö oli valkoinen, joten nimeksi tuli Töpöhäntä, tunnetaan myös Töpönä ;D Töpö elelee vielä keskuudessamme.

    2013 jouluna saatiin joululahjaksi uusi narttu keskuuteemme. Tälle nimen keksiminen oli aika vaikeata, sillä emme halunneet mitään perusnimiä antaa. Katti oli Kattina muutamat viikot kunnes keksittii sopiva nimi: Tirppanen alias Tirppa. Tirppa oli pentuna ja on edelleen aikamoinen rasavilli, juoksenteli pitkin seiniä ja hyppäsi sellaisilla asennoillla, että näytti hänen kuvittelevan osaavansa lentää :'D Joten lintukissasta tuli Tirppa.

    Viime syksynä kissakatras sai taas kaksi lisää pentua. Näillekkin nimen keksimiset tuotti vaikeuksia. Sitten jostain repäistiin Puppeli ja Hukka. Nyt näin jälkikäteen nimivalinnat osui ja upposi. Puppeli on niin kiltti, pieni enkeli, viaton ja rauhallisen sivistynyt valkoinen narttu. Hukka taasen rasavilli, ilkiö ja kamala kakara, joka on hävytön ja malttamaton. Aivan kamala kissa tytöksi, mutta samalla niin ihana :D Tällä laumalla nyt sitten eletään :)

    Kaikki maatiaisia ja Töpön äiti Misu ja siskopuoli Vino (tunnetaan myös nimellä Hömis) asustelevat navetalla :) Vinon nimi tuli siitä, kun sillä oli pentuna vaikea korvapunkkitulehdus ja neiti käveli joka suuntaan viistosti ja pää vinosti :D Tulehduksen hoidettua kissa oikeni ja nimi silti jäi :)

    Kauhee stoori, halusin silti jakaa x) ja ihanaa löytää tälläinen ihana kissablogi! Vaikka meillä on tuollainen lauma, ei niistä keksisi mitään kirjoitettavaa blogin puolelle :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta nimien keksiminen kissoille on kivaa, mutta toisaalta taas ei kun se on niin vaikeeta! :D Ei haittaa pitkä stoori, se oli mukava lukea! :)

      Poista