perjantai 1. tammikuuta 2016

Toksoplasma

Saimme ulostenäytteen tulokset keskiviikkona. Sieltä paljastui Toxoplasma gondii -loisen ookystoja, eli akuutti toksoplasmoosi on kyseessä. Ulostenäyte sisälsi näytteen kaikista kolmesta kissasta, ja vaikka se olisikin ollut vain Jadesta, niin voidaan olettaa että loista löytyy kaikista kissoista ja siksi kaikki kolme pääsevät ainakin parin viikon antibioottikuurille.

IMG_3536
IMG_3524

Me saatiin antibiootiksi atsitromysiini nestemäisessä muodossa. Kyseessä on ihmisten antibioottimikstuura, ja siihen on lisätty vanilja-aromia mukaan. Mun nenään tuoksu oli hyvä, mutta kun maistoin sitä kielen päällä niin hyi että kun oli kamalaa! Eivätkä kissat tietenkään tykänneet litkusta. Ensimmäisen lääkeannostelun jälkeen jatko ei kuulosta kovinkaan ruusuiselta. Jade nimittäin sai annoksestaan vain about 1/3-1/2, loput se sylki ulos. Poikien annoksesta päätyi osa suuhun ja osa mun hiuksiin, rinnuksille ja housuille.

Antibiootin lisäksi käskettiin pitää kertakäyttöhanskoja hiekkistä tyhjennettäessä. Hiekkistä pitäisi myös tyhjentää pari kertaa päivässä, mutta se on meillä normi jo ennestään. Lisäksi kissat pitää ruokkia tietyssä eristetyssä paikassa, ettei kissat pääse levittelemään ruokaa ympäriinsä. Sekin meillä on jo hoidossa, kun boksiruokintaa harjoitetaan.

 photo separator_zps3c2a8047.png

Toksoplasmasta löytyy täältä hyvä eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma vuodelta 2010, josta voisin kirjoittaa pienen lyhennelmän pääkohdista.

T. gondiin pääisäntänä toimivat kissaeläimet. Väli-isäntinä toimii nisäkkäät, myös ihmiset, joten kyseessä on zoonoosi. Kissaeläimiin loinen tarttuu yleensä infektoituneesta väli-isännästä lihansyönnin välityksellä. Toksoplasmoosi kuuluu yleisimpiin ihmisen parasiittisairauksiin ja kissoistakin merkittävä osa on saanut infektion jossain elämänsä vaiheessa. Loisen infektoidessa raskaana olevan nisäkkään loinen voi siirtyä istukan kautta sikiöön aiheuttaen vaarallisen synnynnäisen toksoplasmoosin. 

Toksoplasmoosissa kissa erittää suvullisen lisääntymisen seurauksena muodostuneita ookystoja ulosteeseen noin 7-21 päivän ajan. 1% koko kissapopulaatiosta erittää ookystoja tälläkin hetkellä. Ookystat ovat erittäin kestäviä, mutta infektiivisiä niistä tulee vasta 1-5 päivän kuluttua, kun ne ovat sporuloituneet. Aika infektiivisen loisen syömisestä ookystien erittämiseen vaihtelee 3-18 päivän sisällä riippuen siitä, minkä kehitysasteen loista kissa on saanut elimistöönsä. 

Primääri-infektio saa aikaan immuunivasteen aktivoitumisen, joka rajoittaa infektion leviämistä ja saa aikaan elinikäisen immuniteetin loista vastaan. On kuitenkin osoitettu, että kissat menettävät immuniteettiaan ajan myötä, ja että uuden loiskannan toksoplasmainfektio (sekundääri-infektio) saa aikaan ookystien erittymisen. Yleensä oireet ovat lieviä, mutta esimerkiksi immuunipuutos ja stressi ovat oireita vaikeuttavia tekijöitä. Synnynnäisellä toksoplasmoosilla on yleensä vakavammat seuraukset kuin taudilla, joka on iskenyt syntymän jälkeen. 

Kliininen toksoplasmoosi on melko harvinainen kissoilla, sillä yleensä immuunipuolustus pystyy torjumaan loiset hyvin. Toksoplasmoosi aiheuttaa moninaisia oireita, lievimpänä yleisoireita kuten ripulia, oksentelua ja ruokahaluttomuutta, mutta pahimmillaan se voi aiheuttaa mm. neurologisia oireita tai jopa kissan kuoleman. 

Lopulta infektio etenee latenttiin vaiheeseen, jolloin isännän kudoksiin muodostuu kudoskystia, joiden sisällä T. gondii on piilossa immuunipuolustukselta. Yleensä isäntä jää kantajaksi koko loppuelämäkseen. Joskus infektio voi kuitenkin aktivoitua uudelleen immuunipuutoksen vuoksi. Uudelleenaktivoitumisen mekanismi on tuntematon.

Yllä oleva teksti käsitteli tutkielman kirjallisuuskatsaus-osiota. Seuraavaksi tutkimusosion kaksi mielenkiintoisinta tulosta:

48,2%:lla tutkitun kissapopulaation kissoilla oli vasta-aineita toksoplasmalle. Rotukissoissa osuus oli 49,9% (populaatiosta suurin osa oli rotukissoja, materiaalina käytettiin Hannes Lohen geenitutkimukseen osallistuneita). Tämän perusteella voidaan olettaa, että puolet kissapopulaatiosta on saanut toksoplasmatartunnan jossain elämänsä vaiheessa. Lisäksi raa'an lihan syöminen korreloi tilastollisesti merkittävästi vasta-aineiden muodostuksen kanssa. Kudoskystien syöminen onkin kissalle todennäköisin tapa saada tartunta. Pakastaminen tai kypsentäminen kuitenkin tapaa loiset. Kissojen vapaan ulkoilun estäminen auttaa myös estämään tartuntoja.

 photo separator_zps3c2a8047.png

Myönnän, että annan silloin tällöin lihaa raakana ilman pakastusta. Vähän aikaa sitten annoin kissoille possun sydäntä raakana. Tästä lähtien en sitä uskalla varmaan enää tehdä. On myös mahdollista, että jostain näyttelystä on päätynyt ookystia matkaan tassunpohjissa, jotka sitten on joutunut kissan suuhun jossain vaiheessa. Eli lihan syönti ei välttämättä ole ainut potentiaalinen tartuntareitti. Mutta väliäkö sillä, tämä ei tosiaan ole mikään erikoinen juttu, monilla kissoilla tämä on omistajan tietämättäänkin, jos akuutin vaiheen oireilu on lievää. Jadekaan ei enää oireile paljoa, jouluna ja alkuviikosta se oksenteli muutamia kertoja sulamatonta ruokaa ja ruokahalu ei ole vielä ihan täysin normaali, mutta muuten se on reipas, enkä ole enää huolissaan neidistä.

Tsemppiä antibioottikuuriin? :D

30 kommenttia:

  1. No huh, kolmelle kissalle antibiootit! Good luck! Pitääkö vielä monesti päivässä ryhtyä toimeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi kerta päivässä onneksi riittää! Mä pelkäsin että tulee joku kolme kertaa päivässä annosteltava, se ois ollut jo ihan liian vaikeeta!

      Poista
  2. Todellakin tsemppiä antibioottikuuriin ja toivotaan, että oireet pysyy kurissa! Pitää vissiin itsekin ryhtyä tiukalle linjalle ja uskoa, että siitä raa'asta ihan oikeasti voi tulla tämäkin ikävä vaiva olemaan...
    Kaikesta huolimatta oikein hyvää alkanutta vuotta teille kaikille!
    -Pena, Punkku ja ihminen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tämä on tosiaan hyvä muistutus siitä, että raa'an lihan syöttämisessä on aina tämä(kin) vaara! Mutta tosiaan, suurin piirtein joka toisella kissalla tartunta luultavasti on, ja niistä varmasti suurin osa diagnosoimattomia!

      Poista
  3. Tsemppiä antiobioottikuuriin! :)

    VastaaPoista
  4. Huh, meilläkin ollaan välillä vähän lepsuiltu tuon pakastamisen kanssa :/ Tsemppiä lääkitsemiseen! Voikohan antibioottia vaihtaa pillerimuotoiseen, jos neste on liian hankala antaa? Pari viikkoa lääketaistelua kuulostaa tosi pitkältä ajalta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muista onko eläimille omia atsitromysiinivalmisteita ollenkaan, ja ihmisten tablettimuotoiset valmisteet ovat pienimmillään vahvuutta 250mg, eikä siitä oikein saa mitenkään jakamalla tarkasti oikeaa annostusta kaikille (Jadelle 60mg ja pojille 40mg).

      Poista
  5. Jaaha, se siellä sitten vaivasi. Tsemiä lääkityksiin, aikamoinen urakka sulla edessä.

    Mä laiminlöyn kanssa tota pakkasen kautta kierrättämistä, kun en tota toksoa ole kauheesti pelännyt. Vaan enpä mä tahdo oireilevaa kissakaan taloon ja neljälle lääkekuuria, että ehkäpä mä vaikka sitten ryhdistäydyn ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen meni kyllä jo paremmin, Jade pääsi ruikkaamaan ulos yhden pienen tipan vain suupielestään! Ruiskun vaihto auttoi, kun tosta lääkkeen mukana tullusta meinaa tulla liikaa kerrallaan vaikka kuinka hiljaa yrittää painaa..

      Poista
  6. Huhhuh, teillä ei alkanut uusi vuosi mitenkään erityisen ruusuisesti, ehkäpä vaniljaisesti olisi oikea sana? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vaniljaiset tunnelmat on aina iltaisin, kun lääkeannostelun aika on! :D

      Poista
  7. Aika jännä oikeastaan, että kyseistä vaivaa hoidetaan antibiootein - kun ei tosiaan todennäköisesti kissojen terveyttä uhkaa. Tsemppiä kuitenkin! ;)

    Itse epäilen "sairastaneeni" toksoplasmoosin vuosi sitten - ei tosin kissoista tarttuneena, vaan oireiden alkamisajankohdasta laskettuna olin syönyt "sopiva aika" aiemmin riimihärkää joulun alla. Tosin, näin ihmisen näkökulmasta parempi saada se nyt kuin sinä päivänä kun on jälkikasvua luvassa - se kun on sikiölle vaarallinen vain silloin, jos infektion saa raskausaikana tai juuri ennen sitä. Itse en juuri pidä toksoplasmaa "minkäänlaisena" riskinä normaalielämässä, en kissalle enkä ihmiselle, ja uskallan syöttää pakastamatontakin lihaa jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antibiootin määräys ei mun mielestä ole erikoista tässä tapauksessa, jos kerran Jadella oli kuitenkin sen verran voimakkaat oireet, että se piti eläinlääkäriin viedä. Potentiaalia taudin pahenemiseen kuitenkin on, ja jostain taisin lukea (en muistaakseni tuosta linkistä minkä laitoin), että joskus paha toksoplasma voidaan sekoittaa jopa FIPiin, eli välttämättä kaikkia pahoja tapauksia ei saada diagnosoitua oikein.. Tiedä sitten miten todenperäinen tuo tieto on. Luotan kuitenkin CatVetin henkilökuntaan tässä asiassa ja antibiootti annetaan. Ja jos miettii että joissain paikoissa pelkkään ripuliin annetaan kissoille tuosta vaan antibioottikuureja ilman ulostenäytteen tutkimistakin (Jadelle annettiin kerran), niin kyllä tämä nyt sitä vastuullisempaa toimintaa on!

      Mä olen elänyt siinä olettamuksessa, että kaikki meidän kissat ja siten myös mä ollaan automaattisesti toksoplasman kantajia, kun oon koko elämäni elänyt kissojen keskuudessa. Siinä mielessä tää tuli vähän yllätyksenä. :D

      Poista
  8. Tsemppiä teille! Uskon, että saatte hyvällä hoidolla taudin kuriin ja kohta kaikki ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmasti! Pahemminkin olisi voinut olla, esim. giardia tai tritrichomonas. Ihan tyytyväinen olen, että tämä oli vain yleinen mutta alidiagnosoitu toksoplasma. :D

      Poista
  9. Oivoi! Että näin siis alkoi tämä teidän uusi vuosi! Tsemia vaniljahetkiin! Onneksi tosiaan kyseessä ei ollu työläämmät Giardia tai Tricho..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon vaan herkkuja valinjahetken jälkeen, niin ei jää ihan niin paha mieli kolmikolle! :)

      Poista
  10. Hitsi miten kehno tuuri! Tsemppiä kuitenkin antibioottikuuriin. Mä en muuten ymmärrä miksi eläinten valmisteisiin lisätään vaniljaa, mekin ollaan jouduttu antamaan pojille vaniljalla maustettua Dentiseptiä ja se on kyllä molempien mielestä ihan hirveää. Paljon parempi olisi jollakin pekonilla, kanalla tai vastaavalla maustettu mössö. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, vanilja ei tosiaan kuulosta järkevältä makuvaihtoehdolta eläimille. Tämä meidän antibiootti on siis ihmislapsille tarkoitettu.

      Poista
  11. Voivoi. Tsemppiä lääkkeenantoon!

    VastaaPoista
  12. Onneksi ei ollut mitään sen vakavampaa, mutta tuo lääkitys, huh. Meillä on kokemusta vaan tahnamuodossa olevasta matolääkkeestä, jossa kai piti olla ihan ok maku, ja sekin oli jo melko hankalaa syöttää kissoille. Saati sitten vanilijanmakuinen neste, jota pitää ottaa kuurina. Tsemppiä siihen ja paranemisia Jadelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä annan aina matolääkkeet tablettina, paljon helpompi kuin tahnamaiset mun mielestä kun tabletin voi piilottaa Easypillin tai vaikka kinkkusiivun sisään. :)

      Poista
  13. Kiitos hyvästä tietopaketista! Onneksi ei ollut kuitenkaan mitään sen pahempaa! :) Nuo liuokset on kyllä rasittavia mun mielestä, niiden kanssa ei hirveesti jää vaihtoehtoja antamisen suhteen - varsinkin jos ne vielä haisee/maistuu voimakkaasti jollekin. :/ Mutta paremman puuttessa sinnikkäästi ja kärsivällisesti sitten vain pruuttaa potilaiden suupieleen! Löysitkö muuten tietoa, kuinka pitkä lihan pakastusaika tappaa loiset?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei auta muuta kuin sinnitellä tuon antibiootin kanssa! 3 vuorokautta pitäisi riittää pakkasessa, tämän lähteen mukaan:
      http://www.kissaliitto.fi/media/2012/08/Suomen-Kissaliitto-tiedote-090812.pdf

      Poista
  14. Voi että, on ollut tosi kurjaa tuuria matkassa... :/ Kovasti tsemppiä antibiootin antoon ja ylipäätään hoitoon! Toivottavasti lääkinnät menee jo mieluisammin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä menee paremmin ja välillä vähän huonommin, mutta nyt sentään suurin osa lääkeannoksesta saadaan suuhun! Joka kerta sitä kuitenkin edelleen löytyy mun päältä ainakin vähäsen. :D

      Poista